Selvästi on Tytsy jo suhteellisen hyvin kotiutunut.. Ruoka kuppi on alkanu menee tyhjäksi asti, (ainakin tänään jokasella ateriointi kerralla... ja yks on vie tänään jäljellä..) Uni maistuu, jne..
Muutamat pisut ja kakkikset on taas tullu olkkarin matolle, jos silmä välttänyt. Huoneessa parit pisut menny vähä ohi paperin reunan.. pieni sihtaus virhe kun aikansa siinä on pyöriskelly paikkaa hakien. Ulkona on alkanu vaíkuttaa siltä että, ei milläään viittis asioitaan tehdä, kun siellä on niiin paaaljon muuta puuhaa. Kun heti ovesta päästyä aletaan juosta/kiipeillä kinoksissa ja puiden oksistoiden seassa. Vähä on emäntä ruvennu miettimään et pitäisköhän kokeilla ulkoilua hihnan kanssa, ettei aina rynnättäs heti omiin touhuihin. Sisällä on pari kertaa koitettu laitta hihnaa kiinni, mutta siinä sitten roikutaan kiinni niiin tiukasti et ei mihinkään suuntaan pääse. Mahtaiskohan onnistua ulkona? Aletaan kallistua tohon hihnaan myös siitä syystä että, alkaa tyttö suunnistamaan niiin pitkälle.. luoksetuloa on kyllä opeteltu pienimuotoisesti, ja hienosti kyllä on nyt tultu, jos ei ole mitään mielenkiintosempaa puhaa ole.
Neiti on myös kova pureskelemaan, kädet, jalat, hihat, housun puntut saa kyytiä, välillä puree niiin lujaakin, että ei tunnu oikein kivalta. Kädet on jo ihan naarmuilla. On koitetty kiljahdella, ravistaa niskasta (siitäkös tyttö vaan villiintyy), "EI" sanallakaan ei ole suurtakaan vaikutusta. Tässä alkaa olla ihan jo neuvoton, että mitä tuon puremisen kanssa oikein tekis..??? Pitäiskö hankkia joku purulelu? Jota sais luvan kanssa järsiä.. Tällä hetkellä leluina on vaan köysi, "riepu", parit vanhat sukat joihiin tehty solmuja, ja pari palloa (tennis ja sählypallo).
Sylissä viihtyy ajoittain mutta kun kyllästyy alkaa puremaan ja kiemurtelemaan. Yritän olla laskematta alas ennen kuin on nätisti. Mutta ei kovin helppoa ole kun naskalihampaat uppoo käsiin. Korvia antaa katsella ja tunnustella, ja kynsiäkin on saatu vähä leikeltyä kun nukkui, harjaustakin on kokeiltu (tänään jo vähä onnistukin kun oli vähän väsyneempi.) harjaa on kiva maistella.
Kissaankin on muutamana päivä vähän tutustuttu. Tytsyä kovasti kiinnostaisi, mutta kissa on hieman varautuneempi.. Jos koira tulee liian läheääe ni sähinää luvassa, ja on ne tassut muutamaan kertaa vähä varotellukki. Tyttö kuitenkin ymmärtää pitää pientä välimatkaa.. Kissakin ymmärtää pysyä paikoillaan. Ettei mene jahtaamiseksi. Jopa pihalla kissa meni makaamaan maahan kun pentu tarkkaili kauempaa.. Eiköhän ne tuota toisiinsa totu, ehkä vaativat vain aikaa.
