Bullmastiffi Vilma

Tänä iltana käytiin viimein tapaamassa serkun ja serkun kihlatun uutta vavvelia, Bullmastiffi, Vilmaa!!  Vilma neiti on nyt noin 2 kk ikäinen, 9 viikko on menossa... tietääkseni. Pieni hän vielä olikin.. Ihana!! Hieman neidit toisiaan "tuuppi" ja painiskelikin, tosin aika vähän kun molemmat oli naruissa kiinni. Jos ens kerralla voitas pitää vaikka vapaana...? jos löydetään sellanen paikka missä uskaltaa vapaaksi päästää... Vähä oli Vilma neidin tallustus vielä huteraa.. mutta hyvin näyttivät neidot tulevan toimeen.. pienten alku jännitysten jälkeen. Eli varmasti nähdään uudestaankin... !!  Ja mielellään vielä mahdollisimman pian.. ainakin itse olen sitä mieltä.  

Pieni Vilma-neiti

Tavattiin samalla reissulla pikaisesti myös reilun vuoden ikäinen...?, toinen lapinkoira, Alma-neiti. Hänestäkin Hera oli vallan innoissaan... olikin varmaan eka omaa rotua oleva uusi tuttavuus, jota on päästy ihan haistelemaan.. sitten äidin helmoista lähtemisen jälkeen. Yksi toinen lappalais-neiti on tullu lenkillä vastaan, mutta sillon ei menty lainkaan tutustumaan... ehkä joskus tutustutaan tähänkin neitiin...?

Reissun jälkeen saikin sit käyttää pikku-neitiä suihkussa... hän kun melkein näytti siltä että oli ihan pyöritty kurassa...!!!? Tuolla ulkona on nyt niiiin ihana keli, kun on märkää ja kurasta ja märkää.... sais kuivua jo, ja loput lumetkin vois haihtua... Kiitos!!

Sisäsiisteydestä meinasin kirjottaa jo eilen, mut en sit jaksanut, neiti on lähes siisti... joskus harvoin tulee enää pisuja tonne paperille, joka on vielä kaiken varalla... (varsinkin nyt kun neiti joutuu olee osan päivää yksin kotona.. tänään oli ainakin 3h yksin ja paperit ihan kuivat kun tulin kotiin..) Kakkikset on tullu ulos jo pitkän aikaan, luukuun ottamatta yhtä vahinkoa noin viikko sitten... tytsy kyllä vinku ja pyysi ulos... mut me kun ei tajuttu, et se vois haluta ulos, ni kakka tuli sit keittiön lattialle.. ihan omaa vikaa. Neiti kyllä PYYSI ULOS!!!

Kissan kanssakin aletaan olla jo melko hyvää kaveria.. ainakin kissa melkein puski Heraa tuossa tänään kun tultiin Vilmaa katsomasta.. ja yhdessä nää kaks istuskeli oven edessä, niinku ois halunnu yhdessä ulos...

Ps. Keskiviikkona kun koulua on 'vain' 20 minuuttia (=HOPS) ni ajattelin ottaa neidin mukaan Poriin. Voitas käydä vaiks parissa lemmikkikaupassa... tai sit vaa vähän kaupungilla kävelemässä... katsotaan.

Purulelu..

Selvästi on Tytsy jo suhteellisen hyvin kotiutunut.. Ruoka kuppi on alkanu menee tyhjäksi asti, (ainakin tänään jokasella ateriointi kerralla... ja yks on vie tänään jäljellä..) Uni maistuu, jne..

Muutamat pisut ja kakkikset on taas tullu olkkarin matolle, jos silmä välttänyt. Huoneessa parit pisut menny vähä ohi paperin reunan.. pieni sihtaus virhe kun aikansa siinä on pyöriskelly paikkaa hakien. Ulkona on alkanu vaíkuttaa siltä että, ei milläään viittis asioitaan tehdä, kun siellä on niiin paaaljon muuta puuhaa. Kun heti ovesta päästyä aletaan juosta/kiipeillä kinoksissa ja puiden oksistoiden seassa. Vähä on emäntä ruvennu miettimään et pitäisköhän kokeilla ulkoilua hihnan kanssa, ettei aina rynnättäs heti omiin touhuihin. Sisällä on pari kertaa koitettu laitta hihnaa kiinni, mutta siinä sitten roikutaan kiinni niiin tiukasti et ei mihinkään suuntaan pääse. Mahtaiskohan onnistua ulkona? Aletaan kallistua tohon hihnaan myös siitä syystä että, alkaa tyttö suunnistamaan niiin pitkälle.. luoksetuloa on kyllä opeteltu pienimuotoisesti, ja hienosti kyllä on nyt tultu, jos ei ole mitään mielenkiintosempaa puhaa ole.

Neiti on myös kova pureskelemaan, kädet, jalat, hihat, housun puntut saa kyytiä, välillä puree niiin lujaakin, että ei tunnu oikein kivalta. Kädet on jo ihan naarmuilla. On koitetty kiljahdella, ravistaa niskasta (siitäkös tyttö vaan villiintyy), "EI" sanallakaan ei ole suurtakaan vaikutusta. Tässä alkaa olla ihan jo neuvoton, että mitä tuon puremisen kanssa oikein tekis..??? Pitäiskö hankkia joku purulelu? Jota sais luvan kanssa järsiä.. Tällä hetkellä leluina on vaan köysi, "riepu", parit vanhat sukat joihiin tehty solmuja, ja pari palloa (tennis ja sählypallo).

Sylissä viihtyy ajoittain mutta kun kyllästyy alkaa puremaan ja  kiemurtelemaan. Yritän olla laskematta alas ennen kuin on nätisti. Mutta ei kovin helppoa ole kun naskalihampaat uppoo käsiin. Korvia antaa katsella ja tunnustella, ja kynsiäkin on saatu vähä leikeltyä kun nukkui, harjaustakin on kokeiltu (tänään jo vähä onnistukin kun oli vähän väsyneempi.) harjaa on kiva maistella.

Kissaankin on muutamana päivä vähän tutustuttu. Tytsyä kovasti kiinnostaisi, mutta kissa on hieman varautuneempi.. Jos koira tulee liian läheääe ni sähinää luvassa, ja on ne tassut muutamaan kertaa vähä varotellukki. Tyttö kuitenkin ymmärtää pitää pientä välimatkaa.. Kissakin ymmärtää pysyä paikoillaan. Ettei mene jahtaamiseksi. Jopa pihalla kissa meni makaamaan maahan kun pentu tarkkaili kauempaa.. Eiköhän ne tuota toisiinsa totu, ehkä vaativat vain aikaa.

Naapureita moikkaamassa...

Päivä on menny niiinku edellisetkin. Syöty, nukuttu, leikitty, ulkoiltu... Tänään ulkona ollessa Hera syöksy yhtäkkii naapuriin, kun naapurit oli lumitöissä. Tuntu naapuritkin ihastuvan koiraaan. Ja Herastahan se oli vallan hauskaa!!!! Myöhemmin kun oltiin ulkona ni "harjoteltiin" vähä luokse tuloa leikkelekinkun voimalla.. kyllä se hienosti tuli työ kun oli herkkua tarjolla. :D Tänään tuli myös ihka ensimmäiset kakkikset ULOS!!! Ja siitäkin saatiiin jo kyykkiessä kinkkua. Mut on ne kakkikset kerran jo tullu olkkarin matollekkin... ja parit pisut myös. Mut vahinkoja sattuuu.

Tulis jo lämpimämmät ilmat ni ois kivempi oleilla ulkosalla... nyt kun täytyy melkein aina laittaa kunnolla vaatteita päälle, jos aikoo vähän pidempään siellä olla... ja kun tuntuu tyttö siellä viihtyvän niiin hyvin. Välillä seikkaillaan pitkin lumikinoksia ja muuta lähimaastoa... kuusen alla oksien seassa, ruusupuskissa (itse välillä ihmettelen et eikö ne ruusujen piikit pistele kun niit esim. pureskelee?) lumikinosten yli on ihan mahdottoman hauskaaa kiipeillää, ja jos on vähä jyrkempi "mäki" edessä ni laskeskella siit alas... välillä tullaan vähän kuperkeikkaakin.

Omaa nimee ollaan yritetty opettaa, mut en ny vie tie onko sillä mitään vaikutusta ollu. Vähä on kokeiltu myös istumista...  Lähinnä on vaan leikitty, ja siinä leikin varjolla harjoteltu "noutoa", lähinnä niiin et jos tyttö on viittiny kiikuttaa lelun takas päin.. joskus lelun perään rynnätään innoissaan, muttta sit matka jatkuukin ihan muualle.

Ruoan maistuminen tuntuu vaihtelevan päivittäin, välillä kupi menee heti tyhjäks ja välillä tuntuu jäävän syömättä... Painoa on siinä vähän reilun 3 kg paikkeilla.

(kuva on tulossa tähän "pian" 8 viikkosesta Herasta)
hera 8 viikkoa (= 2 kk)

Pennun haku ja ensimmäinen yö

Mä kulutin koko pennun haku päivän Porissa... kiertelin mm. kirppiksillä. Hain mä vielä joitain tarvikkeitakin vavvalle. 

Puol 4 maissa menin hakee äipän töistä ja ajeltiin noormarkkuun. Siellä ensin kahviteltiin ja kirjoteltiin koiran kauppa sopimus kuntoon, saatiin pentupaketti (sisälsi mm. pentupannan ja narun, tietoa rodusta, näytepaketin ruokaa, rekisterti paperit.. muutamia luita, yms...)[Mä voisin myöhemmin tehdä vaikka ihan erillisen postauksen pentupaketista..], säkki ruokaa... ja viime hetken vinkkejä. Puol viiden aikaa lähdettiin ajelemaan noormarkun sairaalan kautta (poikettiin kattoo mummia..) mä olin pennun kanssa ulkona. Ajeltiin Ahlasten kautta kotiin ja pentu nukahti syliin jossain vaiheessa, yks pissa pysähdys tehtiin matkalla. Ainiii, koti matkalla EI tehny edes pahaa... nimittäin kasvattajan mukaan kaikki pennut oli eläinlääkäri käynnin yhteydessa oksentaneet autoon. Kotiin päästyämme tutkittiin paikkoja, leikittiin, ja maisteltiin vähän ruokaakin. Pisut ja kakkikset tuli hienosti sanomalehdille... ja parit torkutkin otettiin. Illalla hieman villiinyttiin, mutta rauhotuttiin jo melko pian (ennen 12) yö unille.

Ja yökin meni yllättävän hyvin, odottelin että yöllä olis itkua luvassa, mutta tämäpä veteli kiltisti sikeitä aamuun asti. Tais olla tämä emäntä se joka nukku yönsä huonosti.

Aamulla maisteltiin taas ruokaa, leikittiin, käytiin ulkona vetämässä rallia, ja tuli pisukin ulos. Torkuttu on jo useampaan otteeseen, ja nyt taidetaan olla kunnolla unten mailla.