torstai 24. helmikuuta 2011

"Mummolassa"

Tänä iltana käytiin veljeä lukuun ottamatta koko perhe (äiti, isä, minä, Koira ja Kissa.) mummulassa... tosin siellä ei ollut ketään paikalla, ja jouduttiin jättämään auto tiehaaraan portin taa kun meillä taas ei ollut avaimia mukana. Sisälle päästiin vara-avaimilla... Jouduttiin siis kävelemään viimiset reilut sata metriä.. Hera sai ainakin JUOSTA kunnolla vapaana, kun lähimmät naapurit vajaan kilsan pääässä. (kotona kun on vähän rajalliset ulkoilumahdollisuude..) Mutta tän iltanen kohde on ihanteellinen paikka pitää koiraa vapaana!! :) Ihana et on tollanen paikka!

Automatkalla Hera ja Leevi yllätti meidät, Hera makailu mun sylissä etupenkillä ja Leevi isukin kanssa takana... pian Leevi pöllähti eteen penkien keskeltä ja istahti siihen aivan Heran viereen, olisko ollu 20-30 cm väliä, ja molemmat aivan rauhallisia.. eli todellinen edistys askel noiden kahden "suhteelle". Oikein ärsyttää ettei ollut kameraa mukana!

Yhdeksän aikaan palattiin kotiin, ja juuri sai neiti iltaruokansa syötyä... ja simahti samantien, jokohan jo yöunille?

Ainiii, mummulassa harjoteltiin vähän portaissa kävelyä.. ja hyvin se alko sujumaan pienen alkujännityksen jälkeen.. :)

Takas autolle lähtiessä mä päätin kantaa Heraa, kun oli tullut jo niiin pimeää, että hyvä kun eteensä näki, olis pian musta koira hukkunu sinne pimeyteen... ja tais tyttöäkin hieman pelottaa, kun alkumatkan pyöri aivan jaloissa.. Auton ääni hieman pelotti kun seistiin vieressä, joten odoteltiin vähän kauempana kun äiti peruutteli... autossa tyttö taas nukkui melkein kokomatkan sylissä, eli taitaa jo suht tottunut olla tuohon autoiluun.. ;) Pitäs varmaan opettaa vielä oma matkustus paikka autossa. Eihän se aina voi mun sylissä matkustaa... :D Täytyy varmaan hommata sellanen "näyttely/autoiluhäkki", jonka saa sit farmarin takalaatikkoon.. tällä hetkellä äidin auton, itse oon suunnitellu hankkivani uuden auton ja se tulee  olee farmari. Ihan vaan koiran takia.. ja onhan se muutenkin hyvä.

Ps. Eilen annettiin Heralle matolääke, (ja onnistu paljon helpommin ku kissan kanssa.. :D) käytettiin Canex -oraalipastaa, ja Tytsy nuoli sen mun sormilta.. Ensviikolle pitäis varailla rokotus aikaa.  Pian tytsy JO 3 kuukautta!!! Nopeesti on menny ensimmäinen kuukausi.

maanantai 21. helmikuuta 2011

ruokahaluttomuutta

Tänään päivällä pienelle ei oo ruoka maistunut kolmella ekalla ruokailu kerralla... ja melkein aloin jo vähä huolestua.. mut nyt illalla meni sit jo taaas kuppi tyhjäks asti. Thank good!! :D Ehkä toi eilisiltanen väen paljous + tutustuminen vieraaseen koiraan, oli pienelle niiiin jännittävä tapahtuma, että ruokahalu meni.. (eilen tosin vieraiden täällä ollessa söi mun yllätykseksi kuppinsa tyhjäks, että vaikutti kai sit näin jälkikäteen...) ja voi olla et silläkin oli pientä vaikutusta kun saatiin vielä tänään heti aamusta myös vieraita kun serkku tuli aamupäiväksi.

Toivottavasti huomenna sit taas jo maistuisi normaalisti. :)

Leikitty on kuitenkin suhteellisen normaalisti koko päivä, tosin vähän tavallista enemmän on tainnut tytsy nukkua. Istuminen ja maahan meno alkaa molemmat toimia suht hyvin istuminen menee jo melkeinpä erinomaisesti. Ja pian vois sit alkaa treena kunnolla vaikkapa seisomista.. toki noita muitakin yritetään muistaa vahvistaa joka päivä. Katsekontaktia on myös treenattu aika hyvin tuloksin.. istuminen onnistuu myös vaikka olis vähäistä häiriötä.  

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Koirakaverin ensikohtaaminen..

Tänään tässä illalla meillä kävi äidin sisko perheineen, mukana ?-vuotias Ninni-koira. Vilinää ja vilskettä riitti, kun vieraina oli myös äidin toinen sisko sekä äidin veljen  3- vuotias poika. Eli väkeä oli kolme aikuista ja neljä lasta. Kyläily alkoi lauantai makkara ringillä niiin että Hertsu sai vuoron perään jokaiselta paikalla olijalta hakea namia.. ja kyllä kaikkien luona käytiinkin useampaankin otteeseen. Myös nuorin vieraamme uskaltautui antamaan pennulle hyvää, vaikka vähän taisi innokos pentu pelottaa/jännittää. Ja Hera oli tosi hienosti pienen lapsen ollessa talossa... (niinkuin jo toissa iltana, kun samainen lapsi vieraili meillä lyhyesti.) 

Ninniä hera aluksi hieman "pelkäsi" mutta jonkin ajan päästä hieman rohkaistuneen oltiin jo tekemässä tuttavuutta. Ninni suhtautui pentuun aika väliinpitämättömästi, vaikka kyllä pieni vähä uskaltautui näykkimäänkin. Minkäänlaisia rähinöitä ei ollut, muutakuin Heran pieni kimeä haukunta (johtu varmaan jännityksestä uudessa tuttavuudessa..)  

Katsotaan jos ensikerralla päästäis tekemään lisää tuttavutta vaikkapa ulkoilun merkeissä...?

Nyt pieni taitaa olla aivan rättipoikki.. Huomenna heti aamusta saapuu Sara-serkku pikku pimua katsomaan, todennäköisesti hieman rauhallisimmissa merkeissä... :)

torstai 17. helmikuuta 2011

Pentu hihnaan(ko)?

Alkaa tuntua että pian ei voi enää lähtee pennun kanssa ulos ennen kun ollaan opeteltu kulkemaan hihnassa.. alkaa tytsy nimittäin vaellella jo niiiiin pitkälle, ja vielä tien suuntaan... muutamien metrien päässä tiestä on neiti jo käyny, ja pihalla kun on niiiin kivaa että kutsut tuntuu kaikuvan melkein kuuroille korville. Joskus taas kyllä pysyy ihan hyvin muutamien metrien päässä.. tänään koitettiin vähä hihnaakin, mutta neiti niiin puree sitä, tai sitten hyppiii niiin että etenemisestä ei tule oikein mitään. Lauantaimakkaran avulla päästiin hihnan kanssa käymään postilaatikolla ja takas, hihnan kanssa... mut paljon vaati vielä harjottelua ennen kuin sujuu se hihnassa kulkeminen kunnolla! 

Miten sen oikein sais sujumaan? 

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Perusasentoja..

Ollaan tällä viikolla harjoteltu perusasentoja (Istu, Maahan ja Seiso) Heran kanssa. Istuminen sujuu jo aika hyvin.. maahan meno onnistuu ajoittain, vaikka ei ihan täysin taida vielä käskyä ymmärtääkkään. Seisominen tuottaa vielä vaikeuksia, kun tytsy on niin namin perään että ei malta paikallaan pysyä, vaan hypitään ympäriinsä. Luoksetulo sujuu kun on namia tarjolla, ja jos ei oo mitään mielenkiintosempaa hommaa... jos on ni tuntuu et neidistä tulee hetkellisesti kuuro. (pääasiassa näin tapahtuu vaan ulkona.. ja se tässä vaan et just siellä sen olis parempi toimia! :/ tosin vielä ei ole mitään vaara tilanteita ollut, onneksi..)

Puremaan se on odelleen kova. Tosin ehkä se on hiukan oppinu olla purematta ihan niin kauheen kovaa, vaikka välillä se kyl sattuu vieläkin ihan riittävästi. Tosin nykyisin se pureminen kohdistuu enemmän nilkkoihin, tai yleensäkin jalkoihin, käden naarmut alkaa olee paranemaan päin..

Pitäs yrittää keksi jotain fiksua puuhaa, mut en oikein keksi mitää mitä puuhailis vähän yli 2 kuukauden ikäsen pennun kanssa...?

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Pakkasia luvassa...?

Jahas ja pakkasrajat paukkuu... ? Vois se kevät jo ruvata tekee tuloaan. Ois kivempi pennunkin kanssa ulkoilla. Kun on niiiin kylmä et ei millään viittis pikkusta ulos viedä, vaikka onkin kysymys lapinkoirasta, niiin ei taida tuo pentuturkki vielä kauheesti lämmittää näillä pakkasilla..

Ainakin mitä nyt ollaan oltu ulkona ni kun tullaan sisään niin sattaa pieni täristä sylissä, en sit tie et johtuuko kylmästä vai onks vaan niin innoissaan pihalla olosta et tärisee. Kyllä näyttää ainakin ihan tykkäävän touhuta lumessa. Mut ei siel kuitenkaan kauheen kauaa viitti pientä pitää.... ja tulee siinä ittelekin vähä kylmä. Ja rajottaa noi kinokset vähä sitä liikkumista kun on lunta niiin paljon.

Autoilua ja pieni retki jäällä...

Eilen illalla käytiin meren ranssa hiukan haistelemassa uusia tuulia.. ja tehtiin ihan pieni lenkki myös jäällä. Oltiin reissussa kokonaisuudessaan ehkä 15-20 minuuttia, ei viittinyt pitkään olla siellä kylmässä.

Tosin jouduttiin kyllä olemaan... kun tultiin kotiin ni äiskä jolla oli avaimet mukana lähti käymään vielä kaupassa, isukki oli ulkona kolailemassa, ja sano että ovi on auki.. ei se sit ollukkaan auki, auki. Vaan raollaan... ja se sit meni lukkoon. Et jäätin lukkojen taakse ulos.. minä, isä ja eläimet: koira ja kissa.  Pidin sit pääasiassa vavvelia sylissä ja jäädytin omat sormeni ettei pienelle tulos kylmä.. kun ei taida vie noin pienen turkki ihan mahdottomasti lämmittää näillä pakkasilla. Siellä me värjöteltiin kaikki ulkona kun äiskä tuli kaupasta... oli se aika hauska tilanne nyt kun jälkeenpäin ajattelee. :D Sillon oli päälimmäisenä se et pääsis jo sisälle, tänne jäätyy. Äiti vaa tullessaan naurahti et jahas täällä ollaan kaikki kissat ja koirat lukkojen takana. :D

Illalla maistukin pienelle ruoka TOSI hyvin, ku oli ulkoiltu urakalla. Aamullakaan ei vielä jaksettu paljoa syödä.

torstai 10. helmikuuta 2011

Pentupaketti

Mähän lupasin tehdä erillisen postauksen liittyen pentupakettiin... tässä tulee. Mukana myös muuta pennun noudon yhteyteen liittyvää.

Saatiin tällänen "boxi" mihin oli kaikki tavarat pakattu.


Boxi siis sisälsi mm.

Muutaman luun, ... (joo niitä on jo vähä järsitty! :D)


Parit hihnat, tähän ylempään hihnaan kuului myös panta (se on tytöllä kaulassa),


ja tää toinen sopis varmaan esim. näyttely käyttöön..? sit vanhempana.


Tietoa pennun ruuasta, ja tietty...


Startti pussi penturuokaa! 750g
(ostettiin myös 12 kg säkki samaa ruokaa kasvattajan kautta)


Iloinen pentu & Lapinkoira-aapinen -lehtiset,


sekä ohjeita pennun hoitoon... ja kopio pennun eläinlääkärin tarkistuksesta.
Terve pentu, ainakin päälisinpuoloin, kaikki oli OK. :)


Pennun kaupasta tehtiin virallinen kauppakirja, ja sit saatiin rekisteröintitodistus!!



keskiviikko 9. helmikuuta 2011

VIPSTOREsta..

Vaikuttaa tuotteet tosi hyvä laatusilta. Tuolta vois sit Heralle hommata kaikkee hyödyllistä. Mä tähän jo vähä keräilenkin jonkin näköstä listaa hankinnoista.

  • EzyDog Mongrel on lyhyt (30 cm), kahvallinen talutin. Linkki
  •  EzyDog WEBSTER -talutin, 122cm  Linkki
  • EzyDig Quick Fit Valjaat Linkki



tiistai 8. helmikuuta 2011

Purulelu..

Selvästi on Tytsy jo suhteellisen hyvin kotiutunut.. Ruoka kuppi on alkanu menee tyhjäksi asti, (ainakin tänään jokasella ateriointi kerralla... ja yks on vie tänään jäljellä..) Uni maistuu, jne..

Muutamat pisut ja kakkikset on taas tullu olkkarin matolle, jos silmä välttänyt. Huoneessa parit pisut menny vähä ohi paperin reunan.. pieni sihtaus virhe kun aikansa siinä on pyöriskelly paikkaa hakien. Ulkona on alkanu vaíkuttaa siltä että, ei milläään viittis asioitaan tehdä, kun siellä on niiin paaaljon muuta puuhaa. Kun heti ovesta päästyä aletaan juosta/kiipeillä kinoksissa ja puiden oksistoiden seassa. Vähä on emäntä ruvennu miettimään et pitäisköhän kokeilla ulkoilua hihnan kanssa, ettei aina rynnättäs heti omiin touhuihin. Sisällä on pari kertaa koitettu laitta hihnaa kiinni, mutta siinä sitten roikutaan kiinni niiin tiukasti et ei mihinkään suuntaan pääse. Mahtaiskohan onnistua ulkona? Aletaan kallistua tohon hihnaan myös siitä syystä että, alkaa tyttö suunnistamaan niiin pitkälle.. luoksetuloa on kyllä opeteltu pienimuotoisesti, ja hienosti kyllä on nyt tultu, jos ei ole mitään mielenkiintosempaa puhaa ole.

Neiti on myös kova pureskelemaan, kädet, jalat, hihat, housun puntut saa kyytiä, välillä puree niiin lujaakin, että ei tunnu oikein kivalta. Kädet on jo ihan naarmuilla. On koitetty kiljahdella, ravistaa niskasta (siitäkös tyttö vaan villiintyy), "EI" sanallakaan ei ole suurtakaan vaikutusta. Tässä alkaa olla ihan jo neuvoton, että mitä tuon puremisen kanssa oikein tekis..??? Pitäiskö hankkia joku purulelu? Jota sais luvan kanssa järsiä.. Tällä hetkellä leluina on vaan köysi, "riepu", parit vanhat sukat joihiin tehty solmuja, ja pari palloa (tennis ja sählypallo).

Sylissä viihtyy ajoittain mutta kun kyllästyy alkaa puremaan ja  kiemurtelemaan. Yritän olla laskematta alas ennen kuin on nätisti. Mutta ei kovin helppoa ole kun naskalihampaat uppoo käsiin. Korvia antaa katsella ja tunnustella, ja kynsiäkin on saatu vähä leikeltyä kun nukkui, harjaustakin on kokeiltu (tänään jo vähä onnistukin kun oli vähän väsyneempi.) harjaa on kiva maistella.

Kissaankin on muutamana päivä vähän tutustuttu. Tytsyä kovasti kiinnostaisi, mutta kissa on hieman varautuneempi.. Jos koira tulee liian läheääe ni sähinää luvassa, ja on ne tassut muutamaan kertaa vähä varotellukki. Tyttö kuitenkin ymmärtää pitää pientä välimatkaa.. Kissakin ymmärtää pysyä paikoillaan. Ettei mene jahtaamiseksi. Jopa pihalla kissa meni makaamaan maahan kun pentu tarkkaili kauempaa.. Eiköhän ne tuota toisiinsa totu, ehkä vaativat vain aikaa.


sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Naapureita moikkaamassa...

Päivä on menny niiinku edellisetkin. Syöty, nukuttu, leikitty, ulkoiltu... Tänään ulkona ollessa Hera syöksy yhtäkkii naapuriin, kun naapurit oli lumitöissä. Tuntu naapuritkin ihastuvan koiraaan. Ja Herastahan se oli vallan hauskaa!!!! Myöhemmin kun oltiin ulkona ni "harjoteltiin" vähä luokse tuloa leikkelekinkun voimalla.. kyllä se hienosti tuli työ kun oli herkkua tarjolla. :D Tänään tuli myös ihka ensimmäiset kakkikset ULOS!!! Ja siitäkin saatiiin jo kyykkiessä kinkkua. Mut on ne kakkikset kerran jo tullu olkkarin matollekkin... ja parit pisut myös. Mut vahinkoja sattuuu.

Tulis jo lämpimämmät ilmat ni ois kivempi oleilla ulkosalla... nyt kun täytyy melkein aina laittaa kunnolla vaatteita päälle, jos aikoo vähän pidempään siellä olla... ja kun tuntuu tyttö siellä viihtyvän niiin hyvin. Välillä seikkaillaan pitkin lumikinoksia ja muuta lähimaastoa... kuusen alla oksien seassa, ruusupuskissa (itse välillä ihmettelen et eikö ne ruusujen piikit pistele kun niit esim. pureskelee?) lumikinosten yli on ihan mahdottoman hauskaaa kiipeillää, ja jos on vähä jyrkempi "mäki" edessä ni laskeskella siit alas... välillä tullaan vähän kuperkeikkaakin.

Omaa nimee ollaan yritetty opettaa, mut en ny vie tie onko sillä mitään vaikutusta ollu. Vähä on kokeiltu myös istumista...  Lähinnä on vaan leikitty, ja siinä leikin varjolla harjoteltu "noutoa", lähinnä niiin et jos tyttö on viittiny kiikuttaa lelun takas päin.. joskus lelun perään rynnätään innoissaan, muttta sit matka jatkuukin ihan muualle.

Ruoan maistuminen tuntuu vaihtelevan päivittäin, välillä kupi menee heti tyhjäks ja välillä tuntuu jäävän syömättä... Painoa on siinä vähän reilun 3 kg paikkeilla.

(kuva on tulossa tähän "pian" 8 viikkosesta Herasta)
hera 8 viikkoa (= 2 kk)

perjantai 4. helmikuuta 2011

Lumileikkejä

Unta, Leikkiä ja Ruokailuja... sitä se pienen pennun elämä on.

Taitaa pentu pikkuhiljaa alkaa kotiutumaan... ruoka tuntuu maittavan päivä päivältä paremmin, samoin uni. Toinen yö meni ainakin yhtähyvin kuin ekakin.. Tällä kertaa myös itse emäntä nukkui hyvin. Aamulla pentu oli vissiin heränny vähä ennen.. ja käyny kakkikset ja pisut tekees paperille, hienosti ihan omatoimisesti. Tänään tuli kyllä parit vahinko pissat keittiön lattiallekin... aamupäivällä. Kakkikset on kaikki tullu aina paperille. Vielä ei oo kertaakaan kakattu ulos.. en tie onko hänen mielestä siellä liian kylmä?

Tänään me ollaankin ulkoiltu jo pari kertaa, ja ekalla kerralla oltiin aika pitkäänkin ulkona. Pieni tykkäs kauheesti juoksennella lumessa, välillä ei olis millää vittiny tulla moikkaamaankaan, kun oli niiin hauskaaa. Ehkä liiankin hauskaa, ku tuntu että ei edes pissalle mennä ollenkaan, kunhan painettiiin menemäään pitkin kinoksia.... 




Mitähän sitä keksis tekemistä tollasen pikkusen kanssa kun ei se oikein mitään vielä ymmärrä...??

torstai 3. helmikuuta 2011

Pennun haku ja ensimmäinen yö

Mä kulutin koko pennun haku päivän Porissa... kiertelin mm. kirppiksillä. Hain mä vielä joitain tarvikkeitakin vavvalle. 

Puol 4 maissa menin hakee äipän töistä ja ajeltiin noormarkkuun. Siellä ensin kahviteltiin ja kirjoteltiin koiran kauppa sopimus kuntoon, saatiin pentupaketti (sisälsi mm. pentupannan ja narun, tietoa rodusta, näytepaketin ruokaa, rekisterti paperit.. muutamia luita, yms...)[Mä voisin myöhemmin tehdä vaikka ihan erillisen postauksen pentupaketista..], säkki ruokaa... ja viime hetken vinkkejä. Puol viiden aikaa lähdettiin ajelemaan noormarkun sairaalan kautta (poikettiin kattoo mummia..) mä olin pennun kanssa ulkona. Ajeltiin Ahlasten kautta kotiin ja pentu nukahti syliin jossain vaiheessa, yks pissa pysähdys tehtiin matkalla. Ainiii, koti matkalla EI tehny edes pahaa... nimittäin kasvattajan mukaan kaikki pennut oli eläinlääkäri käynnin yhteydessa oksentaneet autoon. Kotiin päästyämme tutkittiin paikkoja, leikittiin, ja maisteltiin vähän ruokaakin. Pisut ja kakkikset tuli hienosti sanomalehdille... ja parit torkutkin otettiin. Illalla hieman villiinyttiin, mutta rauhotuttiin jo melko pian (ennen 12) yö unille.

Ja yökin meni yllättävän hyvin, odottelin että yöllä olis itkua luvassa, mutta tämäpä veteli kiltisti sikeitä aamuun asti. Tais olla tämä emäntä se joka nukku yönsä huonosti.

Aamulla maisteltiin taas ruokaa, leikittiin, käytiin ulkona vetämässä rallia, ja tuli pisukin ulos. Torkuttu on jo useampaan otteeseen, ja nyt taidetaan olla kunnolla unten mailla.